– Tarvitaan uhka, joka voidaan panna nopeasti toimeen, kun viranomainen on hyväksikäytön todennut. Lisäksi uhan on oltava taloudellisesti riittävän iso, jotta se toimii ehkäisevänä pelotteena hyväksikäyttöä suunnitteleville, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa.

Ylen tänään julkaisemassa jutussa Lapin kausityöntekijöistä kokemuksistaan kertoi muun muassa espanjalainen kausityöntekijä. Hän asui 40 muun kanssa samassa asunnossa ja ongelmia oli hänen mukaansa ollut myös muun muassa lisien maksussa.

PAMin juuri julkaisemaan kyselyyn vastanneista kausityöntekijöistä 27 prosenttia kertoi havainneensa merkkejä työperäisestä hyväksikäytöstä. Suomeen muuttaneista vastaajista merkkejä oli havainnut 40 prosenttia.

– Nykyisellään hyväksikäytetyt ehtivät monta kertaa poistua maasta ennen kuin oikeuden kautta saadaan päätöksiä tapauksista. Hyväksikäyttäjät voivat näin huoletta jatkaa toimintaansa, tiedotteessa kuvataan.

Rönni-Sällisen mukaan työperäisen hyväksikäytön riskialat pitäisi tunnistaa, jotta niihin voitaisiin kohdistaa lisätoimenpiteitä ja tarvittaessa myös tiukempaa sääntelyä. Viranomaisten resursseja pitäisi myös lisätä.

– Nykyistä kovemmista toimista hyötyisivät kaikki, sillä kärsijöiden joukko on laaja. Eniten kärsivät tietenkin sen uhrit, mutta lisäksi kärsivät oikein toimivat yritykset, kun kilpailutilanne vääristyy koijareiden hyväksi, ja epäilys kohdistuu kaikkiin alan yrityksiin. On selvää, että hyväksikäyttötilanteissa muutama huono marja pilaa koko korin ja Lapissakin asiansa hyvin hoitavien yritysten päällekin lankeaa epäilys, Rönni-Sällinen sanoo.